Tryghed ja turvallisuus Skandinaviassa
Ajatuksia herättävä termi, joka esiintyy norjan, ruotsin ja tanskan kielissä ja jota tarkastellaan tässä artikkelissa erityisesti Tanskan politiikassa.
Tiivistelmä: Skandinaavisissa kielissä esiintyvä termi ’tryghed’ käännetään usein suomeksi sanoilla ’turvallisuus’ tai ’turva’ ja englanniksi sanoilla ’security’ tai ’safety’. Turvallisuus on maailmanlaajuisesti tärkeä poliittinen käsite, mutta pohjoismaisissa poliittisissa keskusteluissa sana ’tryghed’ merkitsee muutakin. Se herättää välittömästi kotiin, tuttuuteen, luottamukseen ja ennustettavuuteen liittyviä tunteita, joita sävyttää nostalgia hyvinvointivaltion ’vanhoja hyviä päiviä’ kohtaan. Sen vuoksi ’tryghed’ on paljon muutakin kuin pelkkää pelottelua.
Mitä tryghed tarkoittaa?
Skandinaavisen käsitteen tryghed etymologiset juuret ovat muinaisnorjan sanassa tryggr. Sanan tanskalainen kirjoitusasu on tryghed, kun taas ruotsiksi ja kirjanorjaksi se kirjoitetaan trygghet. Sana on kuitenkin hankala kääntää muille kielille. Englanniksi termi käännetään usein sanoilla ’security’ tai ’safety’ asiayhteydestä riippuen. Tryghed kuitenkin eroaa selvästi näistä englanninkielisistä vastineista, sillä se herättää lämpöön, tuttuuteen, luottamukseen, jokapäiväiseen hyvinvointiin ja ennustettavuuteen liittyviä tunteita. Se onkin läheisesti yhteydessä ’kotoisuuteen’ liittyviin mielikuviin, kun taas ’securityn’ ja ’safetyn’ kaltaiset termit kääntyvät tanskaksi ennemminkin sanalla sikkerhed, joka viittaa suoremmin uhkien puuttumiseen. Tryghed onkin semanttisesti sukua kansainvälisesti tunnetulle (ja kaupallistetulle) skandinaaviselle käsitteelle hygge, jolla on kyky herättää jaettu kokemus viihtymisestä tutun ja turvallisen kodin lämmössä. Kulttuurisosiologi Jonathan Schwartzin mukaan juuri tällaiset ääneen lausumattomat mielleyhtymät ’hyvään kotiin’ tekevät sanan tryghed kääntämisestä vaikeaa.
Tryghed – miksi sillä on väliä?
Turvallisuustutkimus on monitieteinen tutkimusala, joka tutkii erilaisia tapoja, joilla turvallisuus vaikuttaa sekä politiikkaan että ihmisten jokapäiväiseen elämään. Yksi alan vaikutusvaltaisimmista lähestymistavoista on turvallistamisen teoria, joka pyrkii selittämään sitä, miten turvallisuudesta käytävää poliittista puhetta voidaan käyttää erilaisten poliittisten väliintulojen legitimoimiseen. Tästä usein käytetty esimerkki on maahanmuuton turvallistaminen eli maahanmuuton poliittinen kehystäminen turvallisuuskysymykseksi. Näin voidaan perustella kovan linjan hallinto- ja valvontapolitiikkaa, jota monien äänestäjien olisi muuten vaikea hyväksyä.
Toistaiseksi on kuitenkin tehty vain vähän tutkimusta siitä, miten turvallistaminen toimii eri tavoin eri kielialueilla. Tryghed onkin hyvä esimerkki tämän näkökulman tärkeydestä. Jotta turvallistaminen toimisi, poliitikkojen (ja muiden julkisen vallan toimijoiden) on ilmaistava itseään tavalla, joka puhuttelee kuulijoita ja jota kuulijat myös ymmärtävät. Ollakseen tehokkaita eri asiayhteyksissään, turvallisuutta koskevien kehotuksien on myös oltava mielekkäitä. Välittömän vaaran ja fyysisen suojelun tarpeen sijasta tryghed kytkeytyy ennemminkin kodinomaisuuteen ja lämpöön, minkä vuoksi sanan emotionaaliset ja semanttiset ’vivahteet’ ovat varsin kaukana englanninkielen sanasta ’security’. Tämä antaa skandinaavisille poliitikoille mahdollisuuden turvallistaa politiikan osa-alueita hyvin eri tavoin kuin esimerkiksi heidän englantia puhuvat kollegansa.
Tryghed-käsite oli Tanskassa tiivisti sidoksissa universaalin hyvinvointivaltion laajenemiseen vuodesta 1945 lähtien. Tanskan sosiaalidemokraattisen puolueen vuoden 1945 vaaliohjelmassa Jens Otto Kragh (1914–1978), josta myöhemmin tuli maan pääministeri, esitti sodanjälkeisen hyvinvointivaltion vastakohtana sodan ajan turvattomuudelle:
“Demokratioiden on osoitettava, että ne eivät voi vain sotia, vaan että ne voivat myös luoda sosiaalista tryghedia.”
Tällä tavoin orastava hyvinvointivaltio näyttäytyi keskeisenä turvallisuuden ja turvan luojana tarjoten kaikille kansalaiselle mahdollisuuden käyttää yhteiskunnan palveluita ja tukea
Tryghed on hiljattain kokenut poliittisen renessanssin Tanskassa erityisesti pääministeri Mette Frederiksenin ensimmäisen hallituskauden aikana (2019–2022) ja huipentuen vuoden 2022 parlamenttivaalien nimeämiseen ’turvallisuusvaaleiksi’ (tryghedsvalg). Frederiksen selvensi, että tämä tulisi ymmärtää laajimmassa mahdollisessa merkityksessä:
"Vuoden 2022 parlamenttivaaleista tulee turvallisuusvaalit. Turvallisuutta yksilöille, perheille – taloudellesi ja jokapäiväiselle elämällesi – ja turvallisuutta Tanskalle, Euroopalle ja maailmalle.”
Toisin kuin Tanskan aiemmilla sosiaalidemokraattisilla valtakausilla, kuten esimerkiksi Jens Otto Kraghin puheisissa sosiaalisesta tryghedista, viimeaikaisissa sosiaalidemokraattisissa keskusteluissa tryghed on saanut monimuotoisempia merkityksiä. Tämä on nähtävissä jo Frederiksenin ensimmäisessä parlamentin avajaispuheessa lokakuussa 2020. Tanskassa pääministerin vuosittaisissa avajaispuheissa esitellään hallituksen pyrkimykset ja tavoitteet seuraavalle parlamenttivuodelle. Vuoden 2020 puheen keskeisimpänä aiheena ja trendisanana oli tryghed. Viitaten huono-osaisiin asuinalueisiin, joissa on paljon maahanmuuttajia, Mette Frederiksen totesi, että ”turvattomuudesta (utryghed) on tullut liian monille paikoille tunnusomaista” (tanskankielinen sana utryghed on termin tryghed vastakohta, mutta sitä käytetään laajasti myös puhuttaessa rikollisuuteen liittyvistä peloista). Seuraten Tanskassa pitkään vallinnutta poliittista keskustelua niin sanotuista marginalisoituneista kaupunginosista, Frederiksen yhdisti myös maahanmuuttajamiesten verrattain korkeat rikollisuusluvut kysymyksiin tryghedista: ”Nuoret miehet, jotka vievät toisten vapauden, varastavat lasten tulevaisuuden, murtavat vanginvartijat ja jättävät jälkeensä turvattomuuden (utryghed) pitkät jäljet […]: Tytöt, joita halvennetaan, koska he ovat tanskalaisia. Tai tytöt, jotka altistuvat ’yhteiskunnalliselle kontrollille’, koska heistä on tullut liian tanskalaisia. Nakkikioski Brønshøjissa [Kööpenhaminan esikaupunkialueella], jota vastaan hyökätään ilotulitteilla, koska se myy sianlihaa."
Puheessaan Mette Frederiksen vertaili tällaisia tapauksia siihen, miten nykyään huono-osaiset asuinalueet rakennettiin alun perin ’tavallisille ihmisille’ eli 1960- ja 1970-lukujen kasvavalle – etnisesti tanskalaiselle – keskiluokalle, joka muutti esikaupunkialueille ’etsimään raikasta ilmaa ja turvallisuutta (tryghed)’. Sattumalta näiden alueiden rakentaminen oli alun perin myös sosiaalidemokraattinen projekti, joka pyrki puolueen arvovallan edistämiseen. Se oli modernistinen arkkitehtuuriseikkailu, jonka tarkoituksena oli rakentaa ihannekoteja 1960- ja 1970-lukujen ’uudelle’ keskiluokalle, mutta joiden nyt puolestaan väitettiin rappeutuneen turvattomuuden pesäkkeiksi.
Tämän historian avulla Frederiksen yhdisti tehokkaasti sodanjälkeisen ajan sosiaalipoliittiset ihanteet nykyaikaiseen lain ja järjestyksen politiikkaan. Tämän jälkeen hän jatkoi ponnekkaasti pyrkimyksiään sovittaa tryghed -käsitteen perustavanlaatuiset merkitykset yhteen puolueensa silloisten poliittisten tavoitteiden kanssa: ”Tällä tavoin voimme puhua vastakkainasettelusta ’meidän’ ja ’muiden’ välillä. Ei valkoisten ja ruskeiden ihmisten välillä, ei nuorten ja vanhusten, ei Kööpenhaminan ja muun maan tai muiden väärien vastakkainasettelujen välillä. Vaan meidän, jotka haluavat turvallisuutta (tryghed), säädyllisyyttä, demokratiaa, yhdenvertaisuutta, vapautta – ja niiden, jotka haluavat päinvastaista.”
Tämän diagnoosin perusteella, jossa näennäiset turvallisuusuhat liitettiin huono-osaisten asuinalueiden (nuoriin miespuolisiin) asukkaisiin, pääministeri siirtyi puheessaan ohjelmaosuuteen, jossa hän esitteli hallituksen suunnitelmat turvallisuuden näennäiseksi palauttamiseksi Tanskaan – niin kutsutun ’tryghed-paketin’. Pakettiin sisältyi muun muassa ehdotus, jonka mukaan poliisi voisi perustaa julkisille alueille no go -alueita, joissa turvallisuuden katsottaisiin olevan vaarantuneen esimerkiksi ”nuorten miesjoukkojen” vuoksi, kuten pääministeri asian ilmaisi. Hallituskautensa aikana Frederiksen on toteuttanut monia puheessaan esittämiä toimenpiteitä. Niitä on myös avattu tarkemmin vuonna 2020 julkaistussa lyhyessä poliittisessa asiakirjassa ’Turvallisuutta kaikille tanskalaisille’ (Tryghed for Alle Danskere).
’Tryghed’ erityisenä yhteisöllisyyden rakentajana
Vaikka tryghed-käsitteen poliittiset juuret ovat vahvasti ’perinteisessä’ hyvinvointipolitiikassa, sen nykyaikaiset käyttötavat voidaan nähdä osana hyvinvointivaltioiden muuttumista yhä ankarimmiksi. Nämä toimet ovat kohdistuneet erityisesti yhteiskunnan syrjäytyneisiin väestönosiin, kuten etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin. Sosiologi Vanessa Barker on havainnut samanlaisen ’Janus-kasvoisen’ pohjoismaisen hyvinvointimallin läsnäolon myös Ruotsissa, missä erityisesti pakolaisten lisääntynyt määrä vuodesta 2015 lähtien on johtanut maahanmuuttorajoitusten kiristämiseen. Barker on kiinnittänyt erityistä huomiota ruotsinkieliseen termiin ’trygghet’, jota on vastaavasti käytetty Ruotsissa poliittisten muutosten oikeuttamiseen.
Tryghed-käsitteeseen kytkeytyvä politiikka osoittaa, että turvallisuuteen liittyvällä keskustelulla on aina myös yhteisön rakentamiseen liittyviä funktioita. Tämä tapahtuu luomalla mielikuvia yhteisöstä, jotka rakentuvat positiivisten tunteiden ja keskeisten arvojen varaan. Turvallisuus on aina turvallisuutta jollekin – ja usein myös suojelua joltakin tai joiltakin. Tässä mielessä turvallisuutta koskevat vaatimukset ovat aina eriasteisesti mukana rajojen asettamisessa eli sen määrittämisessä, kenen turvallisuudesta on kyse. Poissulkemispolitiikka on lähes aina osa tätä, kuten esimerkiksi edellä mainittu ’tryghed-paketti’ osoittaa, mutta yhteisten arvojen ja toiminnan sekä yhteisöä yhdistävien tunteiden vahvistaminen on tässä yhteydessä vähintään yhtä tärkeää. Positiivisten tunteiden – ei pelkän pelon – avulla tryghed-käsitteeseen kytkeytyvät puhetavat tarjoavat skandinaavisille poliitikoille keinoja poliittisten yhteisöjen rakentamiseen. Ne rakentuvat yhteisille arvoille ja tunteille, kuten luottamukselle, huolenpidolle, lämmölle ja ehkä jopa nostalgisille ja emotionaalisille mielleyhtymille ’(hyvinvointi)valtiosta’ ja ’kodista’. Tällainen affektiivinen ’turvallistaminen’ ei yksinkertaisesti toimisi esimerkiksi englanninkielisten käsitteiden ’security’ tai ’safety’ avulla.
Lue lisää:
- Barry Buzan, Ole Weaver, and Jaap de Wilde, Security: A New Framework for Analysis (Boulder: Lynne Rienner Publishers, 1998).
- Jonathan Matthew Schwartz, In defense of homesickness: nine essays on identity and locality (Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1989).
- Laust Lund Elbek and Peter Starke, ‘Registers of Security: The Concept of 'Tryghed' in Danish Politics’, Security Dialogue X, X (2023), s. XX-XX.
- Nynne-Cecilie Kelager Schmidt, Tryghed: Begrebet, der sejrede ad helvede til...godt! [Tryghed: Termi, joka päihitti kaikki muut!] (Humanistinen tiedekunta, University of Southern Denmark: Väitöskirja, 2017).
- Vanessa Barker, Nordic Nationalism and Penal Order: Walling the Welfare State (Lontoo: Routledge, 2018).
Linkkejä:
- VELUX Core Research Group “The Politics of Insecurity” (POINS), University of Southern Denmark (SDU).
- Tryghed, lighed og broderskab (Tryghed, veljeys ja tasa-arvo), tanskalaisessa Weekendavisen-sanomalehdessä julkaistu artikkeli, kirjoittanut Martin Krasnik.
- TrygFondenin kyselyt (TrygFonden on TryghedsGruppenin hyväntekeväisyysäätiö. TryghedsGruppen on jäsenpohjainen yhtiö ja vakuutusyhtiö Trygin suurin osakkeenomistaja.)