19.-kkunni Amerikarmiut Avannaarsuani Annertusaaniaraluarnerat
Canadami pissaaneq atorlugu sunniiniarnermik ilungersorluni USA-p Issittumi isumalluutinut nunap immikkoortuanullu soqutiginnileqqinnerannut atatillugu takusaaqqinneq
Eqikkaaneq: 19.-kkunni, Amerikarmiut annertusaanerujussuat avannaanut kitaanullusooq sangusimavoq, naak iluatsitsinerpaanngikkaluartoq. Alaskamik pisineraq eqqaassanngikkaanni, Amerika nutaraaqisoq nunagisap iluaniit silataaniillu akerliusunik naapitsivoq avannaanullu annertusaagaluarneq iluatsinngitsoorluni. Politikkikkut, tamani tamaani angalaarnerit takorluukkatut ilutsimut nuna mumisitsinermut nunasiaateqarnermullu akerliunermik unammillertumik sananeqartumut tulluarpallaarsimanngillat. Naalagaaffissuit allat akuerutsillugit iliuuseqarsimapput sorsunnertigut, angerfigeqatigiinnitsigut imaluunniit niuernikkut, ullumimullu eqqarsaatissiissuteqarsimallutik maanna Amerikap Canadamut Kalaallit Nunaannullu isummerfigisimasai eqqarsaatigalugit.
Amerikamiut kitaa-tungaanut avannaa-tungaanullu annertusarnerat allatut isigalugu
Kitaa-tungaanut annertusaaneq Amerikami kulturikkut siammasissumik oqaluttuatoqqanik ilisimatusaataasupilussuuvoq. 19.-kkut tikillugit, piffissaq taanna Amerikap Avannarliup nunarpissuata kitaanut ilanngukkiartuaarneqarneraniit Amerikami republikimut politikkikkut ilutsinut ilisarnaataavoq. 19.-kkunni politikerit, kulturikkut aliikkusersuisartut tusaamasat soorlu Buffalo Bill, aamma ilinniarnertuut, soorlu Frederick Jackson Turner, Amerika Kitaa inunnik imaqanngitsumik sullissisutut ilisarnaasiipput taamaasilluni Provedence Amerikamut isumalluutinik tunniussivoq, isumassarsiorfittut malitassiaq, oqaluttuarisaanermiit inuit inoqqaavisa inuuffigisaanniit ilisarnaasikkamik peersitsiniartumik, kiisalu nunasiaateqarnermut sunniiniarnermillu illugiissumik avaqqutitsiniaasoq. Amerikarmiut Immikkoortitsiniarermut oqallorissaarneranit sinaakkusigaq, Amerika tunngavimmigut allaanerusutut saqqummersinneqartut, nukittunerusutullu, Europamiit, Amerikarmiut nunatut takorluugaat, Amerikap Kitaata inissilluarnera 'nalinginnaasutut' alloriarfinngortuuvoq. Amerikarmiut nassuiaaneratut, Europa naalagaaffissuarnik pilersitsivoq Nunaqavissuni qunusiaraluni; Amerika taamaasilluni 'alliinnarpoq'.
Nunap alliliiniartortaasa oqaluttuassartaata avannaanut misiliigaluarnera Amerikarmiut takorluugaannut takutitsinnginneruvoq, peqqutigigunarlugu, Alaskap pisiarineqarnera minillugu, nunap iluani avataanilu akerliusunik naapitsigamik iluatsitsinngitsoorlutillu. Taamatuttaaq nunap mumisitsinermik nunasiaateqarnerullu akerlianik sorsunnermik takorluukkatut ilutsitut tulluarpallaarnatik aamma. Taakku tamani angalaarnerit naalagaaffissuit aallat aqqutigalugit sorsunnertigut, angeqatigiinnikkut niuernikkulluunniit iliuuseqarnernik imaqarput, kisianni ataatsimut anguniagaqarlutik sumiiffiit isumalluutillu amerlanerit tigorusunnermik taamatut Kitaata ajugaaneratut takorloorluakkatut.
Siusinaartumik Amerikap avannaanut naalagaaffissuartut misiliigaluarnera
Canada Amerikap avannaani allilerneqarneranut siullertut toraakkatut misiliutaagaluarpoq, qanissuserli nunatullu assigiissuteqarneq peqqutigalugu. Amerikami Revolutionip (1775-1783) nalaani, Tuluit tatiginassusillit avannaanut Canadap nunasiaateqarfiinut 13-iusunut ingerlaarsimapput Tuluit Naalagaaffissuaaniiiginnartitsiniarlutik. Tuluit kaasareqarfiata siuarluni alapernaasivia atuutereersoq Amerika Avannarlermi Washingtonimiit amerlasuunit nunap isumannaallisaanermut soqutigisaanullu ulorianartutut isigineqarsimavoq. Sorsunneq 1812-imi kunngiitsuuffik inuusuttoq Tuluit Nunaannik sorsoqqippoq imaanut aaqqiaginngiiffiit Napoleonip Europami ingerlaffigisaanut attuumassuteqartumik. 1812-imi Thomas Jefferson Philadelphiami avisimut oqqarissaarpallaarpoq, oqarami "Canadap pissarsiarinissaa ukioq manna aallarataarnissamut apeqqutaaginnarpoq." Taamaattorli canadamiut tuluit naalagaaffissuanut ilaasortaanertik soqutigineruaat, Amerikarmiullu tiguaaniarnerata iluatsinnissaa pinngitsoortillugu, sorsunnerlu sumut tamaanga uniinnarluni. Ulloq manna tikillugu Amerikarmiut oqaluttuarisaanermi allassimasuutaanni kulturimilu nuannarineqartumi eqqartortarpaat USAp Tuluit Nunaatalu akornanni kiffaanngissuseqarnerup sorsunnerattut aappaattut, saniatigut Canadamiut eqqaamavaat nunagisap Amerikarmiut tallisaaniartortaannut ajugaanertut, nunaatimi uippatigileraluarnerattut.
1812-imi Sorsunnerup naanerata nalaani 1867-imilu Canadap Naalagaaffiata pilersinneqarnerata akornanni nunasiaateqarnerup politikkeriisa eqqarsaat USA-mut ilanngunnissamut eqqarsaat pinnguarisimavaat, kisianni isumassarsiaq innuttaasunit tapersersorneqannginnerata arlalinnik peqquteqartumik piviusunngortinngilaa. Siullertut tuluit kunngeqarfianut tunniusimaneq, taamani nukittoqisoq. Ilanngullugu, Amerikarmiut politikkeriini uteqqiattumik perulluliornerit nakuusernerillu, Amerikarmiut tamat oqartussaaqataanerat naalagaaffinnillu pilersiteqatigiinnera Canadamiunit isornartorsiorneqangaatsiarsimavoq, taakkumi tuluit systemikkut torersuunerat ataavartuusorlu piumanerusimagamikku. Naggataatigullu, tuluit naalagaafferujussuata sakkutooqarnerata pisaanerat peqqutaalluni, USA sorsunnermik aallartitsinissaminut mianersorsimaqaaq, isumaqarami immaqa ajugaaffigisinnaanaviarnakkit.
Sorsunnermut aarlerinartumik siorasaarineq 19.-kkut annersaata iluani
Taamaattorli sorsunnermut siorasaarut tassaniittuarsimavoq. Kitaata sineriaani Mainep akornanni killeqarfik oqallisaalerpoq USAlu Tuluit Nunaannik isumaqatiginninniarnera iluarsineqarluni; kisianni Manerassuup avannaata kitaani Demokrastikiusup Partip Amerikami presidentinngorniunnerata qinersisoqarnerata nalaani 1844-imi siunnersuutigineqarpoq immikkoortoq eqqartorneqarluartoq tamaat tiguarneqassasoq, mexicomiut killeqarfiata avannaa-tungaanut 54. allorniusaq sanimukartup tungaanut isorartutigisoq. Oqariartuutit soorlu "Fifty-four Forty or Fight! (54 40 imaluunniit Akersuugit!) James Polk demokratineersoq (1845-1849) presidentip issiavissuanut isertitsissutigisimavaa, taassuma kingorna tuluit naalagaaffia sakkulersorluarsimasoq sakkortuumik neqeroorummut akuersinissaminut piareersimavoq, siusinnerusukkut niaqorutillip itigarsissutigisimasaanut; killeqarfik 49. allorniusaq sanimukartup tungaanut inissinneqarsimasoq, canadamiut amerlasuut Londonimit salloqittagaasimasutut misigilersitsiffigisaannik. Polk nukissani kujataata-tungaanut sangutissimavai, kiisalu mexicomiut-amerikarmiut sorsunnerat 1846-1848 Amerikarmiut oqaluttuarisaanerani ulloq manna tikillugu nunaminertap anginerpaap tallineqarnerata naqissuserneratut.
Naalagaaffiup inuisa imminnut sorsuunnerata naalaani (1861-1865) nunaminertamik tallisaaneq unitsinneqarallarsimavoq, kisianni sorsunneq unimmat, USA avannaata-tungaanut isigeqqilersimavoq. Nunanut allanut ministeri William Seward (1801-1872) kiisalu senatori Charles Sumner (1811-1874) milliunilinnik dollarinik taarsiiffigineqarnissamut tuluit taarsiinissamut piumasarisimagaluarpaat konfødererinut naalagaaffiup inuisa imminnut sorsunnerata nalaanni taarsiiffiginissaasa taperserneqarnissaat kiisalu tuluit Amerika Avannarlermik utertitsiviginneqqullugit kissaateqarsimallutik. 1866-imi canadamiut tuluit naalagaaffissuannut nunasiaataasut siunissartik pillugu eqqarsaateqarfiginnimmata, tiguaanissamut siunnersuut Amerikarmiut sinniisoqarfiata illorsuanniit eqqunneqarsimavoq, Unionimut nunasiaatinik tigusinissamut unammillertumik, naalagaaffiinnik ilanngutsinneqarnissamik kissaateqartunit. Inatsisissatut siunnersuut ataatsimiititaliamut apuutinngilaq, kisianni Amerkarmiut avannaanut tallisaanissamut soqutiginninnerup ingerlaartuarneranut takutitsisuuvoq. Ukioq ataaseq qaangiuppat, Seqard Ruslandimut isumaqatiginninniarluni aallartippoq, kingornatigut Alaskamik pisinermik kinguneqartumik, naak Amerikami Ataatsimeersuarnermi aallaqqaammut akerliuffigineqaraluartoq innuttaasuniillu akuleruffigineqaraluartoq, suliniullu 'Sewardip sianiissusaa'nik illaruaatigineqartumik.
USAmi Killilimmik nunaminertamik ineriartorneq
Sewardimik Alaskamut-isumassarsiamut nuannaartorinnilluartut ilaat tassaasimavoq Mississippimi senatori Robert J. Walker (1801-1869), isummamigut qalliuniartut ilaat. 1867 aasaagaa, Sewardip Danmarkimik isumaqatiginninniarnerata nalaani caribiami qeqertat ilaannik St. Thomas aamma St. John inuussutissarsiutinut, Walkerip Seward siunnersorsimavaa Kalaallit Nunaat Islandilumi aamma inuussutissarsiutiginninniarnissaanik siunnersorsimavaa, Amerikarmiut Sinersortumik Nakkutilliiviat nalunaarummik pissutsinut isumalluutinullu marluusunut suliaqaqqullugu naalakkersimallugu. Walkerip politikkikkut tunngavigisaa toqqaannartumik Canadamut pilersaarutaanut atassuteqarsimavoq; USA-p nunaminertat aqunnissaannut sammivinnit marluusunit kigaalaqutaasoq, oqaatigisimavaa, tuluit Amerika Avannarlermi amerikarmiut peqatigiinneranni tigusinissaq piffissaq apeqqutaaginnarnerarlugu, kiisalu amerikarmiut naalagaaffissuanik pilersitsiumaartoq, Issittumiit Caribiap tungaanut isorartutigisussamik. Pilersaarulli Ataatsimeersuarnermit tigulluarneqanngilaq piffissamilu tassani unitsiinnarneqarluni, naak 1917-imi ukiut qulikkaat kingorna qallunaat caribiami qeqertaataannik pisineq pissutsini allani iluatsinneqaraluartoq.
1869-imi Amerikarmiut presidentiat Ulysses Grant (1822-1885) siunnersuuteqarsimavoq, Canada innuttaasunik taasissutigineqassasoq Tuluit nunaanniit kiffaanngissuseqalissanersoq, USA-mut ilaasortaalernissaminut alloriarfittut siullertut. Siunnersuutilli taassuma iluatsinngitsuussappat, Canadamiut premærministerianit John MacDonaldsip (1815-1891) isumaqatiginninniarnermut piginnaaneranut annertunerpaamik peqquteqarpoq. Washington-traktat inerniusoq, 1871-imi atsiorneqartoq, Tuluit Nunaata USA-lliu akornanni aaqqiaginngiissuteqarnerit assigiinngitsunik kinguneqarpoq, kiisalu aalajangiisuulluni, canadamiut naalagaanerat kisermaassisutut politikkikkullu inatsisitigut akuerisatut naqissuserneqarluni.
Tamatuma kingorna Canada Amerikarmiut radarianiit tammartutut ippoq. Akerlianillu uani Kalaallit Nunaannut siumoortumik pilersaarusiukkamik inissisimalerpoq, qeqertaq amerikarmiut politikkeriinit 20.-kkut ingerlanerani kingusinnerusumullu soqutigineqarluarpoq suli, naak amerikarmiut nunaminertamik alliliinissamut piumasaqarnerat arriitsumik nunarsuarmi sakkutooqarfinnut aningaasarsiornermilu kisermaassisutut ajatsinermik taarserneqarsimalluni. 1947-imi Truman-ip allafeqarfia isertungaartumik Kalaallit Nunaata pisiarinissaanut neqerooruteqarsimavoq 100 million dollarsinik guldimik akilerlugu. 1960-imi president Eisenhower aammaloorluni Danmarkip Kunngia Frederik qulaaluaata periarfissaq eqqartoqqissimagaluarpaa. Tamatigut Danmark itigartitsisarsimavoq.
Tamakku oqaluttuat, USA-p nunaminertamik talliliinissamut 19.-kkunni imminut pinngitsuutitsineqarpoq - kitaa-tungaaniit avannaata-tungaanillu - qularutissaanngitsumik allaanerulluinnartumik, Trump-ip allaffeqarfianit atorneqarsimasoq, naak nutaaliornermi anersaamik saqqummersitsinissamut nuannaartorinnittumik iluatsitsinermi suli atorneqartumik. Kisianni, talliliinissamut isuma Kalaallit Nunaannut atatillugu 2019-imi aammalu 2024/25. maanna aamma Canada, 19.-kkuniit USA-p tungaaniit pisoqaanerusumik nunalerinermut politikkimik isummersortarneq ersersinneqarpoq.
Sukumiinerusumik atuarneq:
- Oana Godeanu-Kenworthy, Between Empire and Republic: America in the Colonial Canadian Imagination (Lexington Books, 2022).
Linkit:
- C. Michel, ‘Russia’s First Secret Influence Campaign: Convincing the U.S. to Buy Alaska’, in Politico on September 8, 2024.
- Oana Godeanu-Kenworthy, ‘Canada has long feared the chaos of US politics’, in The Conversation on March 8, 2022.