Franskit nutaaliortut Atlantikup Avannaani
Saint-Pierrep Miquelonillu qeqertaanni qaasuitsup killeqarfiata ineriartornera Avannaani oqaluttuarisaaneq ersersippaat
Eqikkaaneq: Saint-Pierrep Miquelonillu qeqertai Newfoundlandip kujataani 17.-kkut aallartilaarneranni pisortatigoortumik nunasiaatinngorlutik nakkutiginnittarfinngorput. Ikkannermi aalisarfii Franskit Tuluillu arlaleriarlutik killeqarfilerngusaannerannik kinguneqarsimapput, kiisalu 19.-kkunni kiisalu 20.-kkunni nunarsuaq tamakkerlugu aalisarnermi assartuinermilu ineriartornermi pingaarutilimmik inissisimasimallutik. Aalisakkanik sillimmatinik atornerluinerujussuaq ilaatigut saarullinnik sillimmatinik 1980-imi ajalusoortitserujussuarpoq kiisalu ukiut aqqaneq marluk kingornatigut Canadami aalisaqqusiunnaartitsinermik kinguneqartoq. Avannaani Qeqertat oqaluttuassartaat Atlantikup avannaata immikkoortoqarfianut oqaluttuarisaarnermi assigeeqqissaanngikkaluartoq, assigiissuteqarput.
Saint-Pierrep Miquelonillu qeqertai Newfoundlandip kujataani nassaarineqarput, tamannalu Kalaallit Nunaanniit Labradorip Imarpissuata kujataata kangiani qatsinneruvoq. Taakkulu 17.-kkut ingerlanerani Frankrigip provinsiinit assigiinngitsuniit aalisartunit piniartuniillu inoqarsimavoq. Nunaminertaq 240 kvm qaasuitsup killeqarfiani annertussuseqarpoq. Taanna marloriinnik-qeqertaq immami qeqertarpassualinniippoq 6000-inillu innuttaqarluni.
Ullumikkut pingaaruteqarpallaanngikkaluartoq, Saint-Pierre Miquelonilu ukiuni 400-t sinnerlugit nunarsuarmi aalisarnermi suliffeqarfinnut 1990-p tungaanut pingaaruteqarluartuusimapput. Piffiup taassuma nalaani, Frankrigip imaatigut issittumilu suliaanut tamanut Franskisoortumut “nordicité”-mut pilersinneqarneranut sunniuteqarluartuupput. Tamanna nunasiaateqarnermi takorluukkanut annertuumik sorlaqarpoq, kisiannittaaq ilisimasassarsiornermut ilinniartitaanermullu imaqarluni; Franskit taamatuttaaq issittoq qaasuitsorlu pillugit ilinniartitaanermut tangertaqarnerulerput, nunap kulturikkullu ‘eqqumiitsuanut’ isumalluutaanullu. “Avannaa” Franskit kujataani nunasiaataatut tamakkiisumik allamiorpasittunngorpoq, kiisalu nuna issittumut assingulersutullu illuni.
Sualuttumik aalisakkanik isumalluuteqarneq Amerika Avannarlermiit tikeraartunut kiisalu Europami nutaaliortunut siullernut ussagartitsilluarpoq
Saint-Pierre Miquelonillu qeqertaasa Europamiunit suli nassaarineqanngikkallarnerini, Amerika Avannarlermiunit nunaqavissunit qeqertat nerisassanik sualuttumik isumalluutaanik atorluarneqarsimapput. 15.-kkut 16.-kkulluunniit ingerlanerani, 1497-imi imaluunniit 1520-imi paasissutissanik aallerfiit apeqqutaalluni, Europami nutaaliortut qeqertanut apuussimapput, ilaalu atajuartumik nunasisimallutik. Aalisarnerup nalaani Europamiut umiarsui kisimi siammasissumik tikittarsimapput, kisianni immami qeqertarpassualik sumiiffiup nalaani aalisarnermut paarlaatseqatigiiffittut sukkasuumik qitiusunngorpoq.
Aalisakkerivissuaq annertusiartuaartumik Europamut tamakkiisumik tunisassiortunngoriartorpoq, taamaasilluni Saint-Pierrep Miquelonillu sineriai immallu killeqarfii killeqanngitsumik piiaanermik pilersuifferujussuanngortillugit. Sumiiffimmi “Ikkannermi aalisarfiit”-ssuarnik taasartagaat saarullinnik aalisarnermi atorneqartarsimapputtaaq kiisalu pisani assigiinngitsorpassuarni: Mitit qeqertannguani piniarneqartarsimapput: Kapisilik kuunni pisarineqartarsimavoq: Puisit sikuminerni toqunneqartarsimapput: Arferit immami ammaannartumi piniarneqartarsimapput: Ammassaat Amikullu sinerissami pisarineqartarsimapput: Ullumikkumut allaat kissavaasat, inaluallit assagiarsuillu tininnermiit pisarineqartarlutik.
Franskit allallu nutaaliortut
Ilisimasassarsiornerit siulii Franskit Kaasariannut Angallatiniit Issittormiut Avannaata immikkoortoqarfiinut ilisimasassarsiornermut akuersissutinullu marloqiusumik anguniagaqarsimapput, Franskit nunap annertuumik nunaminertaanut kiisalu Canadap kangiata sineriaata avannarlersaannut ilanngullugu sallersanngortinnerannut kinguneqartoq. Aallaqqaataanit Franskit inuinit Normandymiit, Brittanymiit kiisalu Basque Countrymiit 1604-imi innunneqartoq, immami qeqertarpassualik Franskiniit Tulunniillu aaqqiaginngiffittut qulequtaakulasimaqisoq, nunat marluullutik aalisarnermut pisuussutaannut kisermaassinermut siunertaqarfigisaanni. Naggataatigut, “Franskit sineriaa” Newfoundlandip siniariaattoq pilerpoq Franskit aalisarfiattut tunniunneqarsimavoq, Tulunnut isumaqatigiissutit aalajangersakkat arlariit kiisalu immikkut ittumik Utrechtip Isumaqatigiilluni Aalajangersagaa 1713-imeersoq tunngavigalugit. Saint-Pierre Miquelonilu Newfoundland ilutigalugu 1816-imi Franskinut pigilivitsinneqarput piffimmi tamatuma nalaani Franskit alapernaaffiinik annaasaqaleruttornerup nalaani, Newfoundlandip eqqaani ingammik.
Annikitsukkaartumik, Franskit sumiiffiup Issittup Qaasuitsullu avatangiisaannut inooriaatsimut tulluarsarsimapput, sikup, ilulissat, anorersuit kiisalu nillertumi imermut isumalluutinut isumaginninniarneq ilanngullugit.
Inuiaqatigeeqarfik inuit inoqqaavisa najuunnerat ilaaffigaat, taamatuttaat ingammik aaqqissuussaanerup imartaani Franskit aalisartut arfanniallu umiarsuinit. Naak immap isorartuneranni ungasikkaluaqisoq, nunat sanilerisaanik suli iluaqutaalluartumik suleqatigiipput. Soorlu assersuutigalugu sakkutuut imarsiortut allat akornanni, ataatsimoorussisoqarnikuuvoq Newfoundlandimi Islandillu Sakkutuut Imarsiortut Immikkoortuanni 1765-imiit 1920-p tungaanut atuuttumi.
Saint-Pierre Miquelonilu 1887-imiit qitiusumik governorimit aqunneqarpoq, soorlu nunat allat nunasiaataanisut assigalugit. Innuttaasut aalisarnermi, aalisartut, arnat meeqqallu nunami, kisermaassinermut tunniusimapput, aqunneqarlutik, innuttaasut, sakkutuut kiisalu upperisarsiorneq ataqatigiinnermut aaqqissuussaasumik tamakkiisumik suliffeqarfissuaq iluanaarutaasoq ilaatigut tapersersorniarlugu. Qeqertat taakku marluk illoqarfimmut ilaliukkiartuaarneri, ingammik talittarfeqarfigisaanni, tunisassiorfii, nillataartitsivii, sineriaani taratserivii, kiisalu umiatsialiorfii ilanngullugit takussutissarisaannik. Iterlaat tamarmik Franskit ilaqutariinniit imaluunniit illoqarfissuiniit aalisakkeriviit pingaarneraanniit, kiisalu sumiiffiit tunisassiornerinit aallaaveqartuniit (arfernik, peqqussuarniit, kapisilinniit il.il.) inuttaqarput.
Aalisarnermut assassugassat mikinerusut Europamiunit nutaaliortunik aamma ingerlanneqarnikuupput, malunnaatilimmik aasaanerani Franskit Sineriaani “saint-pierrep miquelonillu aalisartuaraannit” aalisarnermut pilersitanit. Franskit aalisarnermut immikkoortoqarfiit taakku piginnaatitsissutit 1904-imi iperarpai Entente Cordiale isumaqatigiissut atsioqatigiissutigineqarmat, tassani Franskit Tuluillu akornanni saammaateqatigiittoqarmat, naak aalisartut assassugaat marluullutik Newfoundlandimi Saint-Pierre Miquelonillu iluanniiginnaraluarlutik.
Saint-Pierre Miquelonilu 20.-kkunni
20.-kkut qiteqqunnissaata tungaanut allaat, sumiiffiup peqqumaasiviisa atorluarneqarnerinut apeqqutit saqqummerarput. Franskeq immamik ilisimatusartoq aammalu etnografeq ilisimaneqarluartoq Anita Conti 1930-kkunni allappoq “aalisarfinnik piitsunngortitsineq”-mik aalisarfiit sineriaanni ajoqersuiartortitsereernermi kingorna allappoq. Assersuutigalugu Franskit aalisariat sumiiffimmi inerisaanermut peqqumaasivinnillu naliliinermut atornerluisimasut, Franskit Misissuinermut Institutti Immamik Atornerluinermut aqqutigalugu (‘lfremer’ stationi). 1960-kkunni, kilisaatit naqqamikkut isorartuut nutaat misilerarneqarput qeqqani ingerlanneqartut usitussutsip annertusarnissaanut siunertaqartut.
Sorsunnersuup Aappaata naajartulernerani (1945), usitussutsit suliffissuarniit kilisaaterujussuit angisuut takkunnerat ilutigalugu annertusiartorlutik takkupput. Umiarsuit Asiamiit kiisalu USSR-imiit sineriassuit aalisarfissuit atorluarniarlugit aallartittalernerisa kingorna takkuttalerput, kiisalu imaq qeqertarpassuaqarfilik umiarsuarnit assigiinngitsunit erfalasorpassualinnik aqqusaarneqakulalerpoq. Amerika Avannarlermi Franskit immikkoortoqarfiat kingulleq ulloq manna tikillugu, imaq qeqertarpassualik pisortatigoortumik umiatsiarpassuarnit Franskit suliffeqarfiiniit kiisalu Spaniamiit Portugalimiittaaq unittarfigineqarnikoq. Imaatigut paasisassarsiortut napparsimavimmik, qinuffigisinnaasaminnik, allakkerivimmik, sumiuussusertik naapertorlugu tapersersorneqarsinnaallutik nassaarsinnaapput, kiisalu umiarsuarnut aalisariutinullu tunniusimasut logistikikkut atortulersuutinik. Inuttaasut imaata peqqarniissinnaaffigisartagaanniit eqqortumik pineqarnissamik unikkallarsinnaallutik.
Pisup akerlianik pisimasoqarpoq sumiiffimmi, pisuussutaata aalisarnermullu periarfissarisai misissuinissamut ilisimatusarnermi sulinermut annertuumik pisinnaatitsimmat, aalisarnermut iliuutsinut annertunerpaaffiliillunilu pitsaassutsimik siunertaqarami, taamatuttaaq, annikitsukkaartumik, pisuussutinik atuivallaalernermi mianernartoqarluni, ajalusooratarsinnaanermut periarfissat, kiisalu aalisartut sineriaatalu innuttaasa atornerlunneqarsinnaaneri. Imaq qeqertarpassualik Franskit imaanut etnologimut taamatuttaaq immamik ilisimatusarnermut aalisarnermullu ilisimatusarnermut misissuinernut misissuiffiit siullersarisimavaat. Sumiissutsit pingasuusuni tamani, ataatsimut aalisaakkani imaanilu innuttamigut, sinerissamigut qaasuitsullu avatangiisaatigut atornerlunneqarsimanera paasineqarlunilu ilisarineqarsimavoq.
1970-ikkut tungaanut aatsaat saarullinnut tunngasut mianersoqqusinerit ilungersunartut takkupput, taassumalu kingorna, 1980-imi, saarullinnut peqqumaatit kiisami sapangipput, malittaanik Canadian Cod Moratoriumip 1992-imi killiliisumik. Tamanna Canadap avannaata sineriaani imartaanilu, Franskit itisuumi imartaatigut aalisarnerit, taamatuttaarlu sumiiffimmi aalisarnermut ilisimatusarnerit, aalisarnerit tamarmik unikaallatsinneqarput, kingorna taperserneqarsinnaajunnaarlutik.
Saint-Pierrep Miquelonillu oqaluttuaasa suli pingaaruteqarnerat
Saarullinnut peqqumaasiviup ajalusoornera aalisarnermi immikkoortoqarfimmi assassornikkut annertuumik sunniuteqangaatsiarportaaq. Annikitsumik-uuttuummi aalisarneq annikillingaatsiartumik, naak akiliisinnaajunnaaqqagallarnerup kinguna (ukiorissinerani aalisariutit 20-nit annikinnerusut) ingerlaannarpoq. 2020 kingorna, kisianni, aalisariutit arlaqartut aallartisarput, aalisartunik sumiiffimmeertunik inuusuttunik aquttoqartut, kiisalu 2024-imi, aalisarluni umiatsiat pisarneq malillugu sanariaaseq (Dorisimik taaneqartartoq) Franskit Kulturikkut Miniteriaqarfianniit kultuurikkut ilusaatsutut eriagisassatut inissinneqarluni.
Saint-Pierrep Miquelonillu taamatuttaa Atlantikup immikkoortuata avannarliup sinnerata oqaluttuassartaasa akornanni assigiissutsit kiisalu oqaluttuarisaarneq tamaat atuipilunnerup suliffiutaannik issutsit assigiinngitsut ilanngullugit ersarippasikkaluarput. Imaq qeqertarpassualik sumiiffimmi tassani kiisalu nunarsuarmut arlalitsigut ataasiinnaagaluartoq Europamiunit nutaaliortunik amigaatinik naleqqutinngitsumik atuipilunnermik sunniuteqarpoq. Ilisimatusartut saarullinnik peqqumaasiviup annaanneqarsinnaanera qularutigivaat kiisalu qeqertani aalisarfiit maanna alapernaasiviit eriarisaalertut eqiteriffigineqartut ikitsunut annertuumik annikillineqarsimaqaat. Tamanna tiguartinnartumik kiisalu Avannaata pisussutaanik Qaasuitsullu immikkoortuata atuivallaarnerup tupaallannartumik eqqaasitsinermik atorneqarsinnaavoq Avannaani nunat kiisalu avatangiitsimut tamanut aamma pingaaruteqartuusoq.
Antropologikkut misissuineq avatangiisikkut allannguutsinut qulaajaasinnaavoq.
Allaaserisaq una Avannaarsuata silaannaallu allanngoriartorneranut atuartartut soqutigisaannut atatillugu saqqummersinneqarpoq.
Atuaaqqinneq:
- Aliette Geistdoerfer, ‘Ethnologie d'une culture maritime qui disparaît : Saint-Pierre et Miquelon (France).’ [Etnologi imarsiornermi kultuurikkut tammariartorneq: Saint-Pierre Miquelonilu] Ethnologies. Identités maritimes. 12, 2 (1990), pp. 123-141.
- Barry Gaulton and Catherine Losier, ‘Recasting mobility and movement in Eastern North America: A fisheries perspective’, [Ingerlasinnaanermik kiisalu Amerika Kitaata Avannaani ingerlanerup uterteqqinneqarnera: Aalisariutsit nalaannii], The Routledge Handbook of Global Historical Archaeology (2020), pp. 828-850.
- Catherine Losier, Zhe Min Liew, Mallory Champagne, and Meghann Livingston. ‘Le grand métier et la petite pêche: Archéologie des XIX e et XX e siècles à l’anse à Bertrand, Saint-Pierre et Miquelon.‘ [Paarlaasseqatigiinneq angisooq kiisalu aalisarneq annikitsoq: Anse á Bertrandimi, Saint-Pierre Miquelonilu 19.-kkunni 20.-kkunnilu arkiologii] Revue d'Archéologie contemporaine 1 (2021), pp. 59-80.
- Florence Levert, ‚Au bonheur de l’ethnographe, à Saint-Pierre-et-Miquelon.‘ [Saint-Pierremi Miquelonimilu, Etnografip pilluaatigisaanut] Ethnologie francaise 37, 2 (2006), pp. 495-496.
- Nicolas Landry, ‘Étude du risque dans la vie maritime autour de Saint-Pierre-et-Miquelon 1817–1948.’ [Saint-Pierre Miquelonillu nalaanni imartaanik uumasoqarnerup navianartuanik ilisimatusarneq] Newfoundland and Labrador studies 34, 2 (2019), pp. 231-270.
- Ronald Rompkey,. Terre-Neuve : Anthologie des voyageurs français, 1814-1914 [Newfoundland: Franskit 1814-1914-imi angalasunut antologii]. (Presses universitaires de Rennes, 2018).